Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusmateriaaleissa asbestia on käytetty parantamaan materiaalin palonkestoa, lujuutta ja parantamaan akustisia ominaisuuksia. Asbestia käytettiin myös suojamaan kosteushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, vesikattomateriaaleissa ja julkisivumateriaaleissa.
Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen 1920–1990 luvun rakennus sisältää asbestia todennäköisesti jossain muodossa. Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat) on käytetty pääsääntöisesti vuosina 1960–1985.
Kuvan lähde: Työterveyslaitos 30.3.2016
Kuvan lähde: Asbesti asuinkerrostalossa, Kari Vikström, Rakennustieto
Asbestipöly on niin hienoa, että ilmassa leijuessaan sitä on mahdotonta havaita paljain silmin. Pöly ei myöskään ärsytä hengitettäessä hengitysteitä. Asbestipölyn aiheuttamat haitat alkavat näkyä keuhkoissa vasta kymmenien vuosien jälkeen. Ohuimmat asbestikuidut päätyvät keuhkorakkuloihin saakka, eikä elimistön puolustusjärjestelmä mahda niille mitään. Elimistö päällystää keuhkoihin tunkeutuneita asbestikuituja proteiiniseoksella, joka tekee niistä vaarattomia. Osa asbestikuiduista jää kuitenkin paljaaksi ja haitalliseksi.
Kaikki asbestilajit aiheuttavat keuhkofibroosia, keuhkosyöpää, mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon seinämän pahanlaatuista kasvainta, asbestoosia eli asbestipölykeuhkon sekä muita keuhkopussin sairauksia kuten mm. keuhkopussin tulehdus, plakit, kalkkeumat ja keuhkopussin sidemuutokset.
Huomattavaa on, että asbestille ei tunneta turvallisinta altistumistasoa, jonka alapuolella syöpäriski ei olisi kohonnut. Nykykäsityksen mukaisesti tila luokitellaan puhtaaksi, kun ilmassa on yli 5 mikrometrin pituisia asbestikuituja alle 0,01 kuitua/cm3.
Kuvan lähde: Asbesti asuinkerrostalossa,
Kari Vikström, Rakennustieto
Valtioneuvoston asetuksen asbestityön turvallisuudesta (798/2015) mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä sekä huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (798/2015) 8 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.
Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) ja laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) annettuja määräyksiä sekä käytettävä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä.
Y: 2910889-1
© Copyright 2024. Kaikki oikeudet pidätetään.