Asbestin hyvät ominaisuudet ovat olleet tiedossa jo hyvin pitkään, sillä esimerkiksi saviastioissa asbestia alkoi esiintymään noin vuodesta 2500 eKr alkaen. Asbesti teki astioista tulenkestäviä sekä pidensi niiden käyttöikää huomattavasti. Suomessa on tavattu yli 75 löytöpaikalta asbestikeramiikkaa.

Suomessa asbestia löytyi (ja löytyy edelleen) luontaisesti kiintokalliosta. Vuonna 1899 perustettiin Suomen Asbesti Oy, jonka tarkoituksena oli hyödyntää asbestilöytöjä. Yhtiö osti Paakkilanniemen tilan Tuusniemeltä, joka vuokrattiin saksalaiselle yrittäjälle Krusenbergille. Krusenberg kuitenkin irtisanoi luohintasopimuksen jo vuonna 1905, sillä löydetty sädekiviasbesti, antofylliitti, ei vastannut odotuksia. Vuonna 1907 Suomen Asbesti Oy teki vuokrasopimuksen tanskalaisen toiminimen kanssa, joka myös irtisanoi sopimuksen jo vuonna 1910 samoista syistä kuin Krusenberg. Vuonna 1917 Suomen Asbesti Oy:n osakkeet siirtyivät lopulta Suomen Mineraali Oy:lle, joka aloitti asbestin louhinnan Paakkilasta.

Yhtiön tuotanto kasvoi, mutta kuitenkin vuotta 1919 seuraavina vuosina asbestin myynti vaikeutui. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, että asbestia ryhdyttiin kokeilemaan eri tarkoituksiin. Helsingin Hietaniemestä vuokrattiin vuonna 1922 entisen Sanduddin tapettitehtaan rakennus, jossa vuodet 1923 – 1925 menivät pääasiassa kokeilujen merkeissä. Asbestisementtilevyjen valmistus alkoi Suomessa, Hietaniemen tehtaalla, vuonna 1927. Asbestisementtilevyjen valmistuksessa käytettiin Paakkilasta louhittua asbestia sekä ulkomailta tuotuja krysotiilikuituja. Yhtiö joutui vaikeuksiin vuosien 1929 – 1930 pulakauden vuoksi eikä Helsingin kaupunki jatkanut Hietaniemen tehtaan vuokrasopimusta. Tehdas siirrettiin Tapanilaan vuoden 1930 lopulla.

Taloudellisen lamakauden vuoksi asbestin vienti tyrehtyi ja tuotettu asbesti käytettiin lähinnä tehtaan omaan rakennusmateriaalien tuotantoon. Vuonna 1939 aloitettiin sisäseinien ja sisäkattojen akustiset asbestiruiskutukset. Tapanilassa aloitettiin vuonna 1941 erilaisten asbestilankojen ja -kudonnaisten valmistus, joista valmistettiin esimerkiksi tulenkestäviä suojaveroja, pukuja, rukkasia ja konetiivisteitä.

Toisen maailmansodan jälkeen asbestituotteiden myynti kasvoi jopa kaksinkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna, jonka vuoksi Suomeen perustettiin uusia asbestitehtaita vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Asbestia tuotettiin Suomessa sekä tuotiin ulkomailta. Asbestia käytettiin Suomessa suurimmillaan 12 000 tonnia vuonna 1970, joka vastasi n. 2,5 kg vuodessa asukasta kohden. Ensimmäinen asbestin käyttöön kohdistuva kielto astui Suomessa voimaan vuonna 1976, jolloin krokidoliitin (kaikista vaarallisimman ja pitkäkuituisimman asbestikuidun) käyttö ja asbestiruiskutus työtapana kiellettiin. Asbestipitoisten rakennusalantuotteita ei Suomessa enää valmistettu vuoden 1988 jälkeen, mutta asbestipitoisia rakennustuotteita tuotiin kuitenkin vielä ulkomailta tämän jälkeenkin.

Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994 (eli asbestipitoisia tuotteita ei saanut enää käyttää) ja päätös sisältää myös ns. korvaamisperiaatteen. Korvaamisperiaatteella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että asbesti ja asbestia sisältävä materiaali on korvattava muulla materiaalilla, mikäli sen vaaraa ei voida muilla tavoin riittävissä määrin torjua.